Haastattelussa Sony World Photography Awards voittaja Matti Virtanen

Jyväskylästä kotoisin oleva Matti Virtanen voitti tänä vuonna Sony World Photography Awards kilpailun kansallisen sarjan ja sattuu olemaan myös kalustoltaan Sony-kuvaaja. Päätin jututtaa Mattia hieman kuvaamisen tiimoilta ja kysellä kuulumisia. Matti on siitäkin mielenkiintoinen kuvaaja, että kokemusta kuvaamisesta on takana vasta kolme vuotta, ja silti menestystä on tullut jo useammassakin kilpailussa. Tutustu Matin kuvaamiseen seuraavan haastattelun myötä.

1. Sony World Photography Awards on maailman suurin yksittäinen valokuvakilpailu, johon osallistuu vuosittain kymmeniä tuhansia valokuvaajia ympäri maailmaa. Voitit kilpailun kansallisen sarjan (Finland National Award) unenomaisella ja eteerisellä makrokuvalla sienistä. Miltä nyt tuntuu?
Olin lähes hysteerinen kun sain World Photography Organisationilta tulleen sähköpostin voitosta. En yleensä reagoi niin voimakkaasti, mutta kyseisen sähköpostin luettua olin kyllä aivan pilvissä! Asiaa tuli sulateltua useampi päivä ja kyllä se vieläkin on aivan mahtava asia! WPO ja Sony tekee hyvää työtä valokuvauksen parissa, saaden erilaisia valokuvaajia ja kuvia yhteen kaikkialta maailmasta.

2. Kerro voittokuvan tarina?
Kyseisenä iltana oli tarkoitus ottaa hyvä sienikuva. Tiesin paikan jo ennestään ja kävelin sen vielä läpi etsien parasta mahdollista kohtaa kuvaa varten. Kuvan sienirykelmä oli kannon päällä ja se on kuvattu aika voimakkaaseen vastavaloon, eli auringonlaskuun, jonka säteet tuohon paikkaan vielä osuivat. Rykelmän takana oli pieni aukeama, eli tausta on senkin takia hyvin puhdas, ja vastavalo teki hyvin tehtävänsä valaisun suhteen. Otin tuosta rykelmästä myös sen perinteisemmän makrokuvan jonka meinasin alunperin julkaistakin, mutta tämä unenomaisempi kuva oli lopulta se joka tuli sitten valittua. Kun katselin kuvia loppukesästä 2015, tiesin jo silloin, että hyvän kuvan olin saanut. Tällä kuvalla sitten päätin osallistua SWPA 2016 kilpailuun. Suomen kansallisen sarjan voitto tuli tietenkin ihan puskista.

Websters Happy Meal
Kuva: Matti Virtanen

3. Perinteisesti makrokuvaamisessa on lähestytty luontoa varsin dokumentaarisesti ja kuvien arvo on usein perustunut siihen, että ne ovat avanneet katsojille luonnosta sellaisia yksityiskohtia, jotka muuten pakenevat paljasta silmää. Voittokuvan perusteella sinulle on kuitenkin erilainen lähestymistapa makroiluun. Kuvasi ovat pikemminkin ekspressionistia ruutuja, jotka eivät edes yritä paljastaa luonnon yksityiskohtia vaan maalaavat katsojen silmille unenomaisia näkymiä. Siten kuvissasi on vahvasti läsnä kuvaajan itsensä visio. Minkälaisen polun olet käynyt läpi löytääksesi oman ilmaisutapasi?
Melko varmasti luonnosta on jo paljastettu kaikki dokumentaarisin keinoin, yritän ennemminkin hakea kuviini tasapainoa erilaisten asioiden kautta. Tykkään todella paljon pienestä syväterävyydestä, vaikkakin se on juuri makroilussa olennainen asia, että sitä löytyisi hieman enemmän. Makrokuvausta olen tehnyt heti kun kameran sain käteen, se kiinnosti silloin eniten, ja kyllähän se vieläkin on iso osa omaa kuvausta. Omaa ilmaisua on tullut enemmänkin haettua musiikin parista, jota vajaa parikymmentä vuotta teinkin ihan omaksi iloksi. Ehkä ne menevät vähän samaan kategoriaan tyyliensä suhteen. Makroilussakaan ei yleensä tule kuvattua ihan päivänselviä asioita, vaan kyllä siellä väriä tai valoa haetaan mukaan tekemään kuvasta hieman mielenkiintoisempia.

Too Many
Kuva: Matti Virtanen

4. Kerroit aikaisemmin, että olet aloittanut kuvaamisen vain kolme vuotta sitten. Siihen nähden kuvaamisesi on kehittynyt huimaa tahtia. Missä piilee salaisuus? Onko kyse päämäärähakuisesta työstä, joustavasta kokeilusta tai jostakin muusta? Mikä on ollut sinulle paras yksittäinen asia, jonka kautta kuvaamisesi on kehittynyt?
Yksittäinen iso asia joka on vauhdittanut ainakin teknisten asioiden ymmärtämistä, oli siirtyminen täysin manuaaliseen objektiiviin heti kun aloin kuvaamaan. Siinä tuli ihan perusasiat hyvinkin tutuiksi. Sen jälkeen on päässyt sitten muihin, ehkä oleellisempien asioiden kimppuun, eli sen varsinaisen kuvan tekemisen maailmaan. Siitähän ei sitten loppua tulekaan.
Vasta alettuani kuvaamaan, aloin myös seuraamaan muita kuvaajia ja eri valokuvaajille tarkoitettuja palveluita: mm. Flickr, 500px ja muut vastaavat. Sieltä löysin heti mielenkiintoisia kuvaajia joita tulee edelleen seurattua. Suosikkikuvaajiani ovat ainakin seuraavat tyypit: Lee Acaster ja Martin Kornmesser ”Hipydeus”. Aloin myös noin kolme vuotta sitten lukemaan kaikkea mahdollista valovaukseen liittyvää, ja asioita piti tietenkin myös päästä kokeilemaan käytännössä. Tähtikuvaus keskellä talvea -30 asteessa ei ollut hirveän mukavaa, mutta piti sitä silti päästä heti kokeilemaan useana iltana peräkkäin.

Claw
Kuva: Matti Virtanen

5. Koska valokuvaaminen on ainakin näennäisesti verraten helppoa puuhaa, kytkeytyy siihen samanaikaisesti monesti myös inspiraation uusintamiseen liittyviä haasteita. Mistä sinä löydät inspiraation kuvaamiseen ja mikä innostaa kuvaamisessa eniten?
Insipiraatiota voi hakea muilta kuvaajilta, tai sitten vaan menemällä metsään. Sieltä sen on ainakin tähän asti aina löytänyt. Sieltä tulee aina haettua myös itseään, varsinkin jos GPS on pahastikin korvessa. Google maps on myös erittäin hyvä työkalu varsinkin luontokuvaukseen, sekä internet muutenkin.

Auroras
Kuva: Matti Virtanen

6. Käsittääkseni kuvaaminen on tällä hetkellä sinulle lähinnä vapaa-ajalla harjoitettua toimintaa. Päivisin käyt tietysti töissä ja päivien päätteeksi odottaa kotona vielä neljä lasta. Miten ihmeessä aikasi riittää tämän kaiken lisäksi vielä myös vakavahenkiseen kuvaamiseen?
Tätä asiaa ollaan ihmetelty jo monet kerrat ja edelleenkään en osaa sanoa hyvää vastausta, oma mielekiinto ajaa kovasti tekemään asioita valokuvauksen parissa. Vakavaahan tuo kuvaus ei edelleenkään ole ollut, eli odotan innolla päivää jotta pääsen moista tekemään!

Beyond Golden Hour
Kuva: Matti Virtanen

7. Mitä kameralaukkusi sisältää ja mitkä ovat omia suosikkejasi?
Laukustahan löytyy pari Sonyn runkoa, Sony a6000 sekä A7 Mark II. Makroa tulee kuvattua lähinnä Konican AR Hexanon 50mm f/1.7 ja Konica Hexanon AR 135mm f/2.5 linsseillä loittojen kanssa. Sen lisäksi maisemakuvausta Samyangin 12mm f/2.0 linssillä ND suodinten kanssa. Telepäästä löytyy myös Konica Hexanon AR, mallia 300mm f/4.5. Puhdistusvälineet, reverse ring makroiluun ja lisäakut tietty mukana. Kokoonpano on kovaa vauhtia menossa uusiksi, mutta Sonyn rungoissa tullaan jatkamaan.

Cityscape
Kuva: Matti Virtanen

8. Menestyminen Sony World Photography Award -kilpailussa varmasti rohkaisee ja inspiroi kuvaamistasi myös jatkossa. Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmat tästä eteenpäin?
Jatkan GPS:n signaalin metsästystä Suomen luonnossa, ja kuvaan siinä sivussa, tervetuloa etsintöihin!

Lisää Matin kuvia täällä:
Blogi: masabus.blogspot.fi
Flickr: https://www.flickr.com/photos/masabus/
500px: https://500px.com/masabus

Lakescape
Kuva: Matti Virtanen

Traffic
Kuva: Matti Virtanen