Sonyn Action Sports -työpaja ja lyhyet ensivaikutelmat α9-rungosta

Suomalaiset valokuvausharrastajat ovat laatutietoista porukkaa. Välineiden ominaisuudet tunnetaan usein niiden markkinoijia paremmin ja niihin myös pistetään mielellään rahaa, mutta harvempi on tottunut kehittämään valokuvaharrastustaan sijoittamalla immateriaalisiin hyödykkeisiin, kuten vaikkapa kursseihin tai koulutukseen. Yksi tätä selittävä tekijä on tietysti se, välineisiin sijoitetun rahan näkee paljon helpommin kun uusi kiiltävä kamerarunko tai linssi makaa pöydänkulmalla. Toisaalta taas voisi ajatella, että erilaisten kurssien tuoma hyöty näkyisi puolestaan paremmin koko harrastuksen lopputuotteessa, eli tehdyissä valokuvissa. Ravistellakseni hieman näitä itsellenikin tyypillisiä ajattelutapojani päätin kokeilla Action Sports -kuvauksen työpajaa ihan senkin vuoksi, että näkisin mitä tämän tyyppisistä muutaman tunnin työpajoista voi saada irti. Samalla reissulla pääsin myös kokeilemaan lyhyesti uutta Sony α9-runkoa.

Sonyn, Rajalan ja KTM:n yhteistyössä tuottama Action Sports -työpaja järjestettiin Vantaan Vauhtikeskuksella 20.6.2017. Työpajan teoriaosuudesta vastasivat Sonyn omat kouluttajat ja toiminnasta puolestaan Suomen parhaimmistoon kuuluvat KTM-ajajat. Toimintakuvaamisesta kiinnostuneita kuvaajia oli kurssilla noin 15 henkilöä. Tämän lisäksi paikalla olivat muun muassa suomalainen Sony Ambassador Jaakko Posti, maineikas luontovalokuvaaja Kaisa Lappalainen sekä kamerablogistit Matti Sulanto ja Carl Irjala. Itse olin paikalla lähinnä kutsuvieraan ominaisuudessa.

Kuva: Toni Ahvenainen
Sony α9 & FE 70-200 2.8 GM @70mm, f/2.8, 1/3200sek, ISO640, jpeg

Työpaja alkoi teoriaosuudella, jossa pohdittiin liikkuvan kohteen kuvaamiseen liittyviä teknisiä vaatimuksia ja sitä, minkälaisia mahdollisuuksia Sony-kamerat tarjoavat tämän tyyppiseen kuvaamiseen. Esillä olivat lähinnä kroppikennoiset α6300, α6500 -mallit sekä tietysti uusi Sony α9. Mallien välillä on jonkin verran teknisiä eroja, mutta niitä on oikeastaan turha toistaa tässä, sillä tämän tyyppinen tieto löytyy netistäkin varsin vaivattomasti. Teoriaosuuden jälkeen Sony Ambassador Jaakko Posti puhui omasta outdoor-kuvaamisestaan ja siitä, millä tavoin hän on tottunut ratkaisemaan liikkuvaan kohteen kuvaamiseen liittyviä haasteita. Posti esitteli muun muassa pyöräilyyn ja lasketteluun keskittyviä kuvia, ja kertoi varsin yksityiskohtaisesti siitä, millä tavoin mikäkin kuva oli taltioitu. Luentojen jälkeen kurssilaiset saivat napata haluamansa kamerat ja objektiivit Sonyn melko runsaasta tarjonnasta, jonka jälkeen suunnattiin Vauhtikeskuksen motocross-radalle. Keli oli radalla varsin mutainen, sillä juuri ennen käytännön osuutta oli taivaalta satanut alas rankka sadekuuro ukkosen säestämänä. Jos rata ei nyt ihan kävelykengille sopinutkaan, niin pilviseltä taivaalta kajastava diffusoitunut valo ainakin edusti kuvaamisen kannalta varsin hyvää olosuhdetta.

Kuva: Toni Ahvenainen
Sony α9 & FE 35 1.4 ZA, f/1.4, 1/16000sek, ISO640, jpeg

Koska minua oli jo lähtökohtaisesti kiinnostanut uuden Sony α9-rungon testaaminen tämän tyyppisessä Action-työpajassa, olin heti laitteita jaettaessa napannut toisen tarjolla olevista α9-rungoista itselleni. Se voidaan sanoa nyt heti kättelyssä, että lyhyen noin puolentoista tunnin testin aikana minulle välittyi erittäin positiivinen vaikutelma uudesta rungosta. Ulkoisesti tarkasteltuna α9 on lähes identtinen aikaisempien α7-sarjan runkojen kanssa ja eri mallit erottaa toisistaan silmämääräisesti vain siitä, että α9:ssä on kameran päällä yksi ylimääräinen säätökiekko kuvausnopeutta varten. Myös takapaneelin napeissa ja gripin koossa on vähän eroja, mutta kokonaisuutena α9 seuraa selvästi α7-sarjasta tuttua kamerakonseptia. Kädessä pitäessä runko on kuitenkin selvästi tukevamman oloinen. Haptinen tuntuma on parempi ja erityisesti takapaneelin säätörulla on paremmin esillä ja tanakampi kuin α7-sarjan malleissa, valotuksen korjaukselle omistettu kiekko kameran päällä puolestaan vähän liiankin jäykkä minun makuuni. Myös aavistuksen syvempi grippi on mukavan tuntuinen kädessä, ja ainakin minulla myös pikkusormi mahtuu lepäämään gripin päälle. Isompikätisille Sony tarjoaa erillistä gripin jatkoa ja akkukahvaa, mikäli perusgrippi tuntuu liian pieneltä.

Kuva: Toni Ahvenainen
Sony α9 & FE 70-200 2.8 GM @200mm, f/2.8, 1/4000sek, ISO640, jpeg

Kun Sony α9 alunperin julkaistiin jonkin aikaa sitten, minut yllätti henkilökohtaisesti eniten se, ettei Sony sittenkään tehnyt rungosta isompaa vaan päätti luottaa edelleen α7-sarjassa luotuun kamerakonseptiin. Sikäli kun uusi malli on suunnattu nopeutta ja suorituskykyä vaativille ammattikuvaajille, olisi voinut kuvitella, että pieni koko olisi prioriteettilistalla jäänyt muiden tavoitteiden taakse. Pienellä koolla on kuitenkin etunsa – etenkin silloin kuin kilpaillaan olemassaolevien DSLR-konseptien kanssa – enkä ole henkilökohtaisesti kuullut kuin yhden ainoan ammattilaisen valittavan siitä. Useimmat ovat kiittäneet pientä kokoa ja epäilemättä Sony linjaa päätöksiään oman asiakas- ja markkinatutkimuksensa perusteella. Siitä ei kuitenkaan pääse mihinkään, että pieneen runkoon tiheästi sijoitetut napit ja kytkimet voivat olla hankalat käsitellä haastavissa olosuhteissa, esimerkiksi hanskat kädessä talvella. Rungon pieni koko ja tinkimätön kuvanlaatu ovat kuitenkin paitsi Sonyn rakenteman kamerakonseptin keskeisiä tukipisteitä, myös sen suosion syitä, joten on kenties vain luonnollista, että Sony jatkaa valitsemallaan tiellä.

Kuva: Toni Ahvenainen
Sony α9 & FE 70-200 2.8 GM @70mm, f/2.8, 1/10000sek, ISO640, jpeg

Radalle siirryttäessä minulla oli aluksi vähän epäilyksiä sen suhteen, että tulisiko tältä reissulta onnistuneita kuvia lainkaan, jos kohteen seuranta paljastuisi teknisesti kovinkin haastavaksi tehtäväksi (AF:n asetukset, omat taidot, ohikiitävät tilanteet, ym.). Olin valinnut ensimmäiselle kuvauspaikalle Sony α9-rungon kaveriksi FE 70-200mm F2.8 GM:n, sillä ajattelin sen olevan ainakin tarpeeksi uusi putki uuden rungon 20fps-sarjakuvausta silmällä pitäen. Yllätyksekseni sitten huomasin jo ensimmäisellä yrityksellä, että α9 + FE 70-200 kombo nappasi todella nopeasti kohteeseen kiinni ja kohteen seuraaminen oli ihan lasten leikkiä odotuksiini verrattuna. Sen verran kuitenkin tilanne alussa hämäsi, että rungon ollessa täysin äänetön, piti parin kokeilun jälkeen tarkistaa, että kortille todella tarttui kuvia. Käytännössä kuvaus tapahtui niin, että aloitin pyörän seurannan noin sadan metrin päästä kurvista ja jatkoin sen seuraamista aina siihen pisteeseen saakka kunnes se ajoi ohitse aivan vierestäni. Vaikuttavaa ei ollut pelkästään se, että α9 pysyi pyörän liikkeessä mukana niin vaivattomasti, vaan myös se, että kaikki kuvat olivat kriittisestikin tarkasteltuna teräviä siitäkin huolimatta, että olin kuvannut koko ajan täydellä aukolla (f/2.8). Toisilla ajokerroilla kokeilin myös sitä, että aloitin pyörän seurannan jälleen noin sadan metrin päästä 200 millillä ja samalla kun pyörä tuli kohti ja ajoi ohitseni, vedin objektiivin polttoväliä taaksepäin aina 70 milliin niin, että sain pyörän kuvattua kokonaan sivusuunnasta – toisinsanoen kohteen liike muuttui kohtisuorasta täysin sivuttaiseksi samalla kun vedin zoomilla taaksepäin. α9 pysyi tässäkin mukana todella vaivattomasti ja viiveettömästi.

Kuva: Toni Ahvenainen
Sony α9 & FE 70-200 2.8 GM @146mm, f/2.8, 1/3200sek, ISO640, jpeg

Toisella kuvauspaikalla halusin vähän haastaa α9:n tarkennusjärjestelmää ja valitsin tällä kertaa rungon kaveriksi tarkoituksellisesti valovoimaisen FE 35mm F1.4 ZA:n – oletin, että jos kuvaisin täydellä aukolla (f/1.4), niin samalla nähtäisiin miten tarkasti automatiikka osuu kohdelleen. Yritin myös päästä melko lähelle ohi hyppäävää pyörää, että kuva-alalle saataisiin tarkennusjärjestelmää haastavaa nopeaa liikettä. Täytyy sanoa, että olin kyllä täydellisen yllättänyt siitä, että tässäkin tilanteessa α9 tarrasi liikkeeseen mukaan täydellä aukolla eikä huteja tullut mainittavaa määrää. Ehkä mielikuvani on ollut väärä, ja että tällaiset todella nopeat lasit pysyvät toiminnassa mukana myös kilpailevien merkkien järjestelmissä, mutta ainakin minut tämä suorituskyky yllätti aikalailla täydellisesti vaikka olinkin seurannut netin Sony α9-videoita ja arvioita jo aikaisemmin. Tietysti puolentoista tunnin kuvaussession aikana tuli myös jonkin verran huteja, mutta en osaa tarkasti sanoa, että johtuivatko ne omasta toiminnasta vai kamerasta. Välillä olin yksinkertaisesti minimitarkennusetäisyyden tuntumassa liian lähellä kohdetta, välillä taas saatoin yrittää napata seurattavan kohteen liian hätäisesti. Näiden  jälkeen tulevat tietysti tapaukset, joissa järjestelmä itsessään hukkasi kohteen, mutta väittäisin näiden tapausten olevan vähemmistössä – suurimmassa osassa tilanteita en yksinkertaisesti pysynyt käsilläni vierestä ohitse liikkuvan pyörän perässä tarpeeksi nopeasti.

Kuva: Toni Ahvenainen
Sony α9 & FE 35 1.4 ZA, f/1.4, 1/16000sek, ISO640, jpeg

Kaiken kaikkiaan on todettava, että Sony α9 teki lyhyen testauksen aikana minuun erittäin positiivisen vaikutuksen. Autofokuksen nopeus ja kohteen seuranta poikkeavat täysin siitä, mihin olen tottunut peilittömien järjestelmäkameroiden maailmassa (joskin täytyy sanoa, että edellisetkin α7-mallit ovat autofokuksen osalta kelvanneet minulle kyllä varsin hyvin). Vielä kotona minua odotti pieni yllätys, sillä olin kuvannut koko työpajan poikkeuksellisesti jpeg:nä ja kuvat näyttivät kotikoneen ruudulla sen verran hyviltä, että jouduin ihan perustelemaan itselleni syitä siihen, miksi yleensä kuvaan raw:na. Hieman epäortodoksisesti tein pienet säädöt suoraan jpeg-kuviin ja olin tyytyväinen lopputulokseen. Työpajassa käyttämäni autofokus-asetukset olivat seuraavat: Focus mode: AF-C | Focus Area: AF-Lock on Flexible spot: Large | Priority set: Balanced Emphasis | AF Track Sens: 3 (Standard). Kokeilen Sony α9-runkoa perusteellisemmin jossain vaiheessa syksyllä, jolloin myös kirjoitan siitä pidemmän arvion. Tässä vain tällaiset lyhyet ensivaikutelmat työpajan perusteella.

Kuva: Toni Ahvenainen
Sony α9 & FE 35 1.4 ZA, f/1.4, 1/16000sek, ISO640, jpeg

Entä mitä jäi käteen Sonyn Action Sports -työpajasta? Mielestäni työpaja antoi varsin hyvän katsauksen Sony-kameroiden ominaisuuksiin urheilu- ja toimintakuvausta silmällä pitäen, mutta periaatteessa sama tieto on kyllä helposti saatavilla myös netistä ja sen erilaisista kuvaajayhteisöistä. En haluaisikaan esittää asiaa niin, että työpajan tärkeintä antia olisi urheilu- ja toimintakuvaukseen liittyvä tekninen tieto, vaan ainakin minulle teoriaosuuden mielenkiintoisin jakso oli Sony Ambassador Jaakko Postin luento outdoor-kuvaamisesta. Posti valotti mielenkiintoisella tavalla valmiiden kuvien taustalla tehtyjä teknisiä ja esteettisiä ratkaisuja, ja olisin voinut keskustella niistä työpajan aikana ehkä enemmänkin. Toiseksi työpaja antoi osallistujille vapaan mahdollisuuden kokeilla erilaisia runkoja ja objektiiveja Sonyn katalogista. Ainakin osa kuvaajista oli selvästi etsimässä itselleen sopivaa kameraa, osa taas halusi testata omaa kameraansa, minulle puolestaan oli tärkeää testata uutta α9-runkoa. Kolmanneksi työpajaa voi pitää hyvänä vaihtoehtona myös sen vuoksi, että sen puitteissa osallistujat pääsivät testaamaan nopeatempoista urheilukuvaamista aidoissa ja mielekkäissä olosuhteissa. Itse en ainakaan olisi muuten keksinyt yhtä mielekästä tapaa testata uuden Sony α9:n suorituskykyä. Viimeisenä positiivisena huomiona haluaisin kuitenkin alleviivata sitä, että tämän tyyppiseen työpajaan osallistuminen on myös positiivinen sosiaalinen kokemus, joka voi sellaisenaan esimerkiksi elähdyttää omaa kuvaamista ja tarjota sellaisenaan sisältöä harrastukseen – parhaimmillaan osallistumisesta voi saada kipinän ja inspiraation uudenlaiseen kuvaamiseen, mikä lienee erilaisten kurssien ja työpajojen parasta antia ja viime kädessä jotain sellaista, mitä on vaikea korvata esimerkiksi uusilla välineillä. Jo pelkästään Suomesta löytyy tänä päivänä varsin kattavasti kokeneiden valokuvaajien vetämiä kursseja, ja jos varallisuus antaa myöten, vain taivas on rajana erilaisissa ulkomaisissa ’on-location’ työpajoissa.

-Toni Ahvenainen

Kuva: Toni Ahvenainen
Sony α9 & FE 35 1.4 ZA, f/1.4, 1/16000sek, ISO640, jpeg

Kuva: Toni Ahvenainen
Sony α9 & FE 35 1.4 ZA, f/1.4, 1/16000sek, ISO640, jpeg

Kuva: Toni Ahvenainen
Sony α9 & FE 35 1.4 ZA, f/1.4, 1/16000sek, ISO640, jpeg

Kuva: Toni Ahvenainen
Sony α9 & FE 35 1.4 ZA, f/1.4, 1/16000sek, ISO640, jpeg