Uusi objektiiviperhe uudelle aikakaudelle – haastattelussa Michael Pollmann Zeissilta
Siitä lähtien kun Zeiss julkaisi uuden Batis-linssiperheen Sony Alpha-kameroille peilittömien järjestelmäkameroiden maailma ei ole ollut enää entisensä. Ilmassa on uudenlaista ajattelua, joka enteilee kuvaamisen uutta aikakautta. Haastattelin Michael Pollmannia Zeissilta, joka on Batis-objektiiviperheen tuotepäällikkö ja johtava suunnittelija. Juttelimme hieman Sony Alpha kameroista, Batis-perheen objektiiveista ja estetiikasta objektiivien suunnittelussa. Hyppää mukaan keskusteluun ja kuule mikä tekee Batis-perheen objektiiveista varmoja tulevaisuuden valintoja paitsi ammattikuvaajille, myös monille edistyneille ja laatutietoisille harrastajille.
Toni: Keskitymme tässä haastattelussa lähinnä Batis-linssiperheen objektiiveihin, mutta olen sitä mieltä, että meidän tulisi itseasiassa aloittaa sloganista ’New Pro Era’, jonka Zeiss on lanseerannut markkinoidessaan uutta Batis-objektiiviperhettä. Kuullessani sen ensimmäistä kertaa, ajattelin välittömästi, että se viittaa peilittömiin järjestelmäkameroihin ja siihen, miten kamerateollisuus on luonut nahkaansa uudelleen niiden kautta. Tänä päivänä yhä useammat ammattikuvaajat vaihtavat kalustonsa peilittömiin järjestelmäkameroihin, ja monen ammattilaisen näkökulmasta juuri Sonyn Alpha-järjestelmä on ollut erityisen kiinnostava. On kuitenkin selvää, että ammatikseen kuvaavat tarvitsevat rungon lisäksi myös kokrealaatuisia objektiiveja, ja juuri tähän Zeiss tuntuu viittaavan Batis-perheen sloganillaan. Toisaalta samaa slogania voisi tulkita myös Zeissin itsensä näkökulmasta, sillä Batis-perheen autofokus-objektiivit edustavat tavallaan myös uutta aikakautta myös yritykselle itselleen, joka tunnetaan nimenomaan manuaalilasien eksperttinä. Batis 1.8/85 pitää sisällään jopa optisen kuvanvakaajan ja on siten ensimmäinen laatuaan Zeissin omassa katalogissa. ’New Pro Era’ on siten mielestäni hieman monitulkintainen slogan. Miten itse näet sen merkityksen?
Michael: Osuit tulkinnallasi naulankantaan ja slogan viittasi alunperin juuri peilittömiin järjestelmäkameroihin. Olimme huomanneet, että erityisesti pienemmällä kennolla varustetut kamerat olivat saaneet paljon huomiota harrastajakuvaajien keskuudessa. Kun Sony julkaisi ensimmäiset täyden kennon peilittömät järjestelmäkamerat Sony A7R:n & A7:n, oli päivänselvää, että ne olivat suunniteltu vaativampia käyttäjiä silmällä pitäen. Meidän mielestämme näissä kameroissa oli paljon potentiaalia siihen, että ne nostaisivat peilittömiin järjestelmiin liittyviä monia etuja paremmin esiin, ja samanaikaisesti ne tarjosivat myös ammattimaisista DSLR-järjestelmistä tuttua kuvanlaatua. Kun markkinoilla oli nyt yhtäkkiä ammattitasoisia peilittömiä järjestelmäkameroita, olimme varmoja, että myös niihin soveltuville ammattilaistason objektiiveille olisi kysyntää. Tämä oli kokonaisnäkemyksemme sen hetken kameramarkkinoista ja ’New Pro Era’ sloganin taustalla oleva alkuperäinen idea.
Olet kuitenkin samanaikaisesti oikeassa, että autofokuksella varustettu Batis-perhe edustaa myös Zeissille eräänlaista ”uutta aikakautta”. Kun Sony avasi Alpha-järjestelmänsä tekniset perusteet kolmannen osapuolen linssivalmistajille, halusimme välittömästi tarttua tilaisuuteen ja kehittää Sony-kameroille soveltuvia autofokus-linssejä. Määrittäessämme Batis-sarjan konseptia törmäsimme kuitenkin siihen, että eri käyttäjäryhmillä oli hyvin erilaisia tarpeita ja odotuksia liittyen Sonyn julkistamiin A7R & A7 kameroihin. Koska kaikkiin tarpeisiin on mahdotonta vastata yhdellä objektiiviperheellä, päätimme kehittää kaksi kokonaan erilaista perhettä Sony Alpha-kameroille. Batis- ja Loxia-perheiden väliset erot eivät perustu niiden tarjoamaan kuvanlaatuun tai hintaan, vaan pikemminkin perheitä määrittäviin konsepteihin. Sikäli kun Loxia-perhe tarjoaa kompakteja manuaalitarkenteisia objektiiveja tietyn tyyppisille kuvaajille, perustuu Batis-perhe puolestaan enemmän suorituskykyiseen autofokukseen. Molemmat perheet luonnollisesti soveltuvat Sonyn täyden kennon peilittömille järjestelmäkameroille, ja jos lasketaan mukaan vielä Touit-perheen objektiivit, niin Zeiss tarjoaa tällä hetkellä kokonaiset kolme eri objektiiviperhettä Sony Alpha-kameroille.
Toni: Konseptin alkuperästä on mielenkiintoista kuulla, ottaen huomioon varsinkin sen, että markkinoilla on tällä hetkellä monia eri peilittömiä järjestelmiä, jotka ovat kaikki haastamassa DSLR-kameroiden perinteistä asemaa ammattikuvaamisen kalustona. Sikäli kun nämä kaikki tarjoavat erilaisia teknologisia innovaatioita valokuvaajien seuraavalle sukupolvelle, miksi Zeiss valitsi juuri Sonyn Alpha-järjestelmän, ja mitä etuja sillä on puolellaan Zeissin näkökulmasta katsottuna?
Michael: Tällä hetkellä peilittömät järjestelmäkamerat edustavat kaikkein innovatiivisinta segmenttiä kameramarkkinoilla ja kun olimme etsimässä sopivaa järjestelmää, punnitsimme huolella monia eri näkökantoja. Ensiksikin halusimme tehdä yhteistyötä sellaisen järjestelmän kanssa, joka perustuisi suureen kennokokoon. Vaikka markkinoilla on monia pienemmällä kennolla varustettuja erittäin hyviä järjestelmiä, potentiaali hyvälle kuvanlaadulle on kuitenkin korkein niissä järjestelmissä, jotka perustuvat 35 millimetrin kinokokoiseen kennoon. Toiseksi halusimme erityisesti kehittää autofokusta hyödyntävän objektiiviperheen ja tarvitsimme sellaisen järjestelmän, jonka valmistaja olisi halukas jakamaan tarvittavat spesifikaatiot autofokus-toimintojen valmistamista varten. Kiinnitimme huomiota myös siihen, että Sony toi markkinoille uusia kameramalleja todella nopealla tahdilla ja niissä oli selvästi paranneltuja tai kokonaan uusia ominaisuuksia. Sen vuoksi olimme varmoja, että Sonyn Alpha-järjestelmä olisi ainakin yksi innovatiivisimmista järjestelmistä markkinoilla. Viimeisenä, mutta ei vähäisempänä syynä oli myös se, että olimme tehneet optiikan valmistuksessa jo pitkään yhteistyötä Sonyn kanssa. Tämä kumppanuussuhde täyttää muuten tänä vuonna jo 20 vuotta.
Toni: Batis-perheeseen kuuluu tällä hetkellä kolme objektiivia, joista viimeksi julkistettu on laajakulmainen ZEISS Batis 2.8/18. Perheen kaksi ensimmäistä objektiivia, Batis 2/25 & Batis 1.8/85, ovat saaneet todella hyvän vastaanoton, ja niiden on sanottu tarjoavan erinomaista kuvanlaatua, jota luonnehtii paitsi korkea kontrasti, myös koko kuva-alalle ulottuva terävyys. Samanaikaisesti Zeissilla on kuitenkin ollut vaikeuksia jakelun kanssa ja moni kuvaaja on joutunut odottamaan oman kopionsa saapumista melko pitkään. Olen ymmärtänyt, että optisesti korkealaatuiset objektiivit ovat huomattavasti vaikeampia valmistaa, sillä niiden valmistus vaatii korkeampia toleransseja. Sikäli kun tämän päivän kamerarungot tarjoavat jopa 42 megapikselin resoluutioita, korkealaatuisten objektiivien suunnittelusta ja valmistuksesta on tullut vain entistä haastavampaa. Ovatko korkeaan kuvanlaatuun liittyvät valmistustekniset haasteet syy siihen, että Batis-objektiiveja on jouduttu odottamaan, vai liittyykö viivästyksiin myös muita syitä?
Michael: Korkealaatuista kuvanlaatua tarjoavat objektiivit ovat todellakin vaikeampia valmistaa. On eri asia asia suunnitella tämän tyyppinen linssi teoreettisella tasolla, kuin sitten siirtää tämä teoreettinen suorituskyky oikeaan olemassaolevaan tuotteeseen. Olen nähnyt monia teoreettisesti loistavia optisia malleja, jotka ovat näyttäneet todella houkuttelevilta, kunnes valmistustekninen analyysimme on osoittanut mitä niiltä voi odottaa oikeassa maailmassa. Jotta teoreettinen suorituskyky voitaisiin siirtää oikeaan maailmaan, muokkaamme säännöllisesti linssien ilmavälejä, hienosäädämme elemettien sijaintia, kallistamme niitä ja niin edelleen. Joskus nämä prosessit vaativat iteratiivista lähestymistapaa, toisinaan taas pyrimme yhdistämään erilaisia lasielementtejä hyödyntäen niiden erilaisia ominaisuuksia. Tämän tyyppiset toimenpiteet vievät aikaa ja usein miten niitä ei voi tehdä automatisoidusti, sillä välivaiheet vaativat inhimillistä päätöksentekoa. Tällä kompleksisuudelle on luonnollisesti vaikutusta siihen, miten nopeasti voimme tuoda Batis-perheen objektiiveja markkinoille.
Tästä huolimatta objektiivien heikkoon saatavuuteen on kuitenkin myös toinen syy: erittäin korkea kysyntä. Rehellisesti sanoen, olemme olleet häkeltyneitä siitä, miten paljon linssejä on tilattu, ja olemme joutuneet kasvattamaan tuotantoa useaan otteeseen ennen kuin pystyimme vastaamaan tähän kysyntään. Tämä on nyt kuitenkin suurimmaksi osaksi menneisyyttä ja viimeisten viikkojen aikana tuotantomme on ollut merkittävästi suurempaa kuin kysyntä, mikä mahdollistaa jälkitilausten aiheuttaman jonon purkamisen.
Toni: Mikä on toimitustilanne Batis 2.8/18 kohdalla? Koska kyseessä on kokonaan uusi Batis-perheen objektiivi eikä jälkitoimitusten kuormaa ole vielä ehtinyt syntyä, voimmeko odottaasen osalta lyhyempää toimitusaikaa kuin kahden aikaisemman linssin kohdalla?
Michael: Sanoisin että olemme selvästi paremmin varustautuneita, mutta siitä huolimatta on mahdollista, että myös Batis 2.8/18:sta joudutaan toimittamaan jälkitoimituksena. Korkeaan kysyntään liittyvät haasteet jatkuvat osittain myös tämän objektiivin kohdalla, sillä linssit jakavat keskenään samat tuotantolinjat. Sen vuoksi omaa kappalettaan saattaa joutua odottamaan hetken. Meidän näkökulmastamme katsottuna toimitusaikojen arviointi on kuitenkin vaikeaa, sillä se riippuu suuresti jälleenmyyjän tilanteesta. Tehtaamme toimittavat linssejä tasaisesti eri alueille, eri maihin ja niiden maahantuojille, mutta yhdellä jälleenmyyjällä saattaa olla enemmän ennakkotilauksia jonossa, kun taas toisella saattaa linssi odottaa valmiiksi hyllyssä. Saatavuutta kannattaa siis tarkistaa eri jälleenmyyjien kautta.
Toni: Sikäli kun keskustelumme on nyt sivunnut linssien valmistukseen liittyviä teknisiä yksityiskohtia, haluaisin kysyä samasta aiheesta myös jotakin yleisempää. Eräs asia, joka kiinnostaa minua erityisesti, liittyy eri objektiivien erilaiseen piirtoon. Olen aina ihmetellyt sitä, miten objektiivin piirtoon liittyvät esteettiset tavoitteet suunnitellaan ja tavoitetaan yksittäisen objektiivimallin kohdalla. Ymmärrän toki, että optiikan suunnitteluun vaikuttavat esimerkiksi tietyt fysiikasta ja markkinoinnista tulevat tavoitteet, kuten esimerkiksi se, että Batis-perheen objektiivit eivät voi ylittää tiettyä fyysistä kokoa tai ne eivät vastaa käyttäjien odotuksiin, sillä A7-sarjan kameroiden käyttäjät ovat tottuneet suhteellisen kompaktiin kokoon. Mutta mistä objektiivin piirron luonteeseen liittyvät esteettiset tavoitteet tulevat? Määräytyvätkö ne esimerkiksi valitun optisen konseptin perusteella (Planar, Distagon), vai liittyykö suunnitteluun myös selvästi makuarvostelmiksi ymmärrettäviä preferenssejä, joita lahjakkaat optiikan suunnittelijat sitten kääntävät fysiikan kielelle? Tehdäänkö objektiiveista prototyyppejä siinä tarkoituksessa, että niiden kautta tutkittaisiin mahdollisia esteettisiä vaihtoehtoja?
Michael: Objektiivien piirto ja estetiikka on monen asian summa. Osittain kyse on siitä, minkälaiset periaatteet ja filosofiset valinnat ohjaavat suunnittelua. Osittain linssin piirto taas kehittyy valmistusprosessiin liittyvän optimoinnin kautta. Edelleen myös valitut materiaalit ja valmistusteknologiat vaikuttavat siihen, ja niin edelleen. Tämä on todella hyvä kysymys ja ensimmäinen ajatukseni oli, että nyt pystyn tarjoamaan optiikan valmistukseen liittyvää syvällistä tietoa. Harkittuani vastaustani hieman kauemmin, olen edelleen sitä mieltä, että kysymys on hyvä, yksiselitteistä vastausta on vain lähes mahdotonta antaa. Kyse on monien eri asioiden kombinaatiosta, ja pyrimme jatkuvasti ottamaan niitä huomioon enemmän ja enemmän jo suunnitteluvaiheessa. Joko tapauksessa prototyyppien tarkistus ja optimointi ovat yksi keskeisin osa tätä suunnittelua.
Samanaikaisesti on myös hyvä muistaa, että estetiikka ja jonkin tietyn objektiivin piirtämisen tapa ovat viime kädessä melko subjektiivisia asioita, erityisesti silloin jos joudumme vaikkapa potrettilinssin kohdalla valitsemaan kumpi on parempi, terävämpi kuva tai miellyttävämpi piirto. Sanoisin, että tähtäämme usein mahdollisimman puhtaaseen piirtoon; tarkoitan tällä mahdollisimman korkeaa optista laatua ja vähäisiä poikkeamia. Tämän lähestymistavan perusajatus on se, että pyrimme antamaan valokuvaajalle mahdollisimman hyvän lähtökohdan kuvien tekemiseen, ja kuvaaja puolestaan voi soveltaa omaa luovuuttaan ja rakentaa omaa ilmaisuaan sen varaan. Suunnittelustrategioissamme on tietysti monia hienostuneita yksityiskohtia, joilla on vaikutusta valmistamiemme linssien estetiikkaan, mutta on ovat kaupallisista syistä luottamuksellista tietoa.
Toni: Yksi teknologinen innovaatio, joka on Batis-perheen kohdalla saanut ansaitusti paljon huomiota, on on tietysti linssien digitaalinen OLED-näyttö, jota käytetään syväterävyysalueen asteikon esittämiseen. Kyse ei ole pelkästään digitaalisen teknologian tarjoamassa paremmasta luettavuudesta ja täsmällisemmästä tarkkuudesta, vaan se ottaa huomioon myös kameran kenno- ja pikselikoon, mitkä vaikuttavat kuvan syväterävyyteen. Perinteisissä kaiverretuissa asteikoissa tämän tyyppisiä yksityiskohtia ei voitu huomioda lainkaan. Mikä on OLED-näytön taustalla oleva tarina, kehitittiinkö sen käyttäjäpalautteen perusteella vai onko kyse puhtaasti talon sisäisestä innovaatiosta?
Michael: Suoraan sanoen OLED-näytön alkuperä juontuu erääseen tekniseen keskusteluumme, jossa pohdimme sitä, millä tavoin olisi mahdollista toteuttaa tyypillinen kaiverrettu syväterävyysasteikko Batis-perheen objektiiveihin. Koska Batis-perheen objektiiveissä autofokus toimii ’fly-by-wire’ periaatteella, yritimme määritellä niitä reunaehtoja, joiden varassa syväterävyysasteikon toteuttaminen olisi ylipäätään mahdollista tämän tyyppisissä linsseissä. Koska tarkennus tapahtuu digitaalisen ohjauksen varassa, kysyimme itseltämme, että emmekö voisi käyttää perinteisen kaiverretun syväterävyysasteikon sijaan digitaalista näyttöä, kun joka tapauksessa toimimme jo digitaalisessa maailmassa. Tämä huomio siirsi keskustelun painopistettä siten, että emme enää pohtineet perinteisen haptiikan tuomista nykyaikaiseen objektiiviin, vaan sitä, kuinka voisimme käyttää uutta digitaalista teknologiaa hyväksemme. Toisin sanoen kyse oli talon sisäisestä innovaatiosta, ja jouduin käymään asiasta vielä useita keskusteluja ennen kuin OLED-näytön idea lopulta hyväksyttiin.
Toni: Toinen Batis-perheen objektiiveihin liittyvä erikoisuus on tietysti jo edellä mainittu autofokus, joka edustaa Zeissin omassa katalogissa vielä melko tuoretta teknologiaa. Tietysti Zeiss on jo julkaissut aikaisemmin Touit-objektiiviperheen yhteydessä autofokusella varustettuja linssejä, mutta ne otettiin vastaan hieman ristiriitaisin tuntein, sillä käytetty teknologia oli hidas ja verraten äänekäs (tosin se kehittyi uusien julkistusten myötä ja Touit 2.8/50M oli jo varsin suorituskykyinen kokonaisuus). Batis-perheen objektiivit ovat tähän verrattuna kuitenkin täysin toista maata. Niiden tarkennus toimii hyvin nopeasti ja perustuu täysin äänettömään teknologiaan. Sikäli kun Zeissin maine maailmalla perustuu juuri manuaalitarkenteisten objektiivien osaamiseen, oliko autofokus-tekniikan kehittäminen vaikea haaste Batis-perheen yhteydessä?
Michael: Täytyy myöntää, että autofokuksella varustettujen objektiivien suunnittelu oli meille erityinen haaste. Muut yritykset, jotka ovat kooltaan usein paljon suurempia kuin meidän osastomme, ovat työskennelleet autofokus-teknologian parissa jo 10-20 vuotta. Se merkitsee sellaista teknologista etumatkaa, jota ei saavuteta helposti. Toisaalta meillä oli se etu puolellamme, ettei meidän tarvinnut kehittää Batis-perheen autofokus-teknologiaa täysin puhtaalta pöydältä, vaan perustimme ratkaisumme sen varaan, mitä Sony oli tehnyt jo aikaisemmin. Tämän vuoksi meidän oli mahdollista optimoida käyttämäämme teknologiaa varsin nopeasti. Lopputulos on se, että Batis-perheen autofokus on vähintäänkin yhtä nopea ja tehokas kuin kilpailijoiden linsseissäkin.
Toni: Batis-perheen objektiivit ovat suunnattu paitsi sekä ammattikuvaajille että muille edistyneille harrastajille, ja sen vuoksi ne pitävät sisällään myös sää- ja pölysuojauksen. On kuitenkin sanottava, että tällä hetkellä koko objektiivien sää- ja pölysuojausta koskeva keskustelu on hyvin ristiriitainen aihe kameramarkkinoilla, ja monet valmistavat ovat tarkoituksellisen epämääräisiä määritellessään esimerkiksi sitä, mitä heidän tuotteensa kestävät vaikkapa sateen suhteen. Millä tavoin Zeiss testaa Batis-objektiivien sää- ja pölysuojausta?
Michael: Veden kestävyyttä varten meillä on oma ympäristölaboratorio ja pölyn kestävyyttä testaamme ulkoisessa testilaboratoriossa. Molemmat testit ovat luonteeltaan verraten rajuja. Objektiivit altistetaan sadetta simuloiden suoraan vedelle ja pölylle samanaikaisesti kun niiden liikkuvia osia ja kallistuskulmaa käännellään. Testin jälkeen tarkistetaan onko optiikan sisään päässyt yhtään vettä tai pölyä, onko toiminnallisuus ok ja onko kosteutta päässyt elektronisiin osiin, mikä saattaisi aiheuttaa toimintahäiriöitä tai myöhemmin korroosiota. Omasta mielestäni erityisesti pölytesti oli mielenkiintoinen, sillä testissä käytetty ”pöly” on tosiasiassa erittäin hienojakoista pulveria ja esimerkiksi tavallinen hiekka on kooltaan valtavaa verrattuna tähän pulveriin – en alunperin uskonut, että Batis-perheen objektiivit selviäisivät tästä testistä. Objektiivi pistetään testikammioon, jossa pulveria pöllytetään tunteja sen ympärillä välillä linssin asentoa muuttaen ja sen tarkennusrengasta käyttäen. Lopulta objektiivi on aivan pulverin peitossa, enkä rehellisesti sanoen osaa kuvitella yhtäkään tosielämän tilannetta, joka vastaisi tätä testiä. Ehkä jonkinlainen hiekkamyrsky, mutta sellainen ei ehkä edusta kovin tyypillistä kuvaustilannetta. Joka tapauksessa Batis-perheen objektiivit ovat läpäisseet kaikki testit.
Toni: Batis-perheen objektiivit eivät ole ainoita ammattikuvaajille suunnattuja objektiiveja Zeissin katalogissa, vaan Zeissin maine objektiivien valmistajana perustuu paljolti Milvus-perheen linsseille. Milvus-perhe on edustanut Zeissille paitsi uraa uurtavaa objektiiviperhettä, myös myös vuosikymmenten aikana kasaantunutta kumulatiivista tietoa erinomaisesta optiikan suunnittelusta, ja toimii samanaikaisesti myös eräänlaisena vertailukohtana monille muille valmistajille. Voiko Batis- ja Milvus-perheen objektiiveja asettaa niiden tarjoaman kuvanlaadun puolesta samalle tasolle, ja onko Batis-perhe eräänlainen Milvus-perheen vastakappale peilittömien kameroiden maailmassa?
Michael: Kyllä, Batis- ja Milvus-perheen objektiivit ovat niiden tarjoaman kuvanlaadun puolesta samalla tasolla, vaikka perheiden välillä on myös ilmeisiä eroja. Milvus-perheen objektiivit ovat täysin manuaalitarkenteisia ja ne ovat mekaanisesti valmistettu täysin metallista. Batis-perheen objektiivit ovat puolestaan varustettu autofokuksella, ja niiden valmistuksessa on käytetty sekä metallia että muovia. Kuvanlaadun puolesta molemmissa perheissä on kuitenkin tähdätty samaan suorituskykyyn, ja Batis-perheellä halusimme tuoda maineemme veroisia objektiiveja peilittömien kameroiden maailmaan. Halusimme tuoda sellaisia objektiiveja Sonyn Alpha-järjestelmään, jotka vastaisivat ammattikuvaajien odotuksia.
Toni: Puhutaan seuraavaksi hieman Batis-perheen uusimmasta objektiivista ZEISS Batis 2.8/18:sta, joka on suhteellisen valovoimainen super-laajakulma tarjoten samalla noin 99 asteen kuvakulman. Monet Sony-kuvaajat odottivat verraten kauan korkealaatuista ja kiinteää laajakulmaobjektiivia Sonyn Alpha-järjestelmään ja nyt niitä on tarjolla jopa kaksi kappaletta, sillä Zeiss julkisti Loxia 2.8/21:n vain puoli vuotta sitten. Minkä takia uuden Batis-linssin kohdalla valittiin juuri 18 millimetrin polttoväli, joka on verraten lähellä jo Loxian tarjoamaa 21 millimetrin polttoväliä?
Michael: Me näemme Batis- ja Loxia-sarjan linssit kahtena eri perheenä, jotka kummatkin perustuvat omaan konseptiinsa, ja jotka ovat suunnattu eri tyyppisille kuvaajille. Kaikkein keskeisimpiä erona on Loxia-perheen kompakti koko, ja toisaalta taas Batis-perheen autofokus-teknologia ja optinen kuvanvakain. Se, mikä objektiivi sopii parhaiten omaan kuvaamiseen, riippuu viime kädessä itse kuvaajasta ja tämän tarpeista. Sen vuoksi haluamme pitää myös näihin objektiiviperheisiin liittyvät konseptit erillään toisistaan. Kun suunnittelimme vielä Batis 2/25 objektiivia, tavoitteena oli korkealaatuisen kiinteän laajakulmaobjektiivin tuominen Sonyn Alpha-järjestelmään. Mutta 25 millimetrin polttoväli on vain maltillinen laajakuvaobjektiivi ja sen vuoksi halusimme tuoda Batis-perheeseen vielä laajakulmaisemman vaihtoehdon. 18 millimetrin polttoväli vaikutti parhaalta vaihtoehdolta sen vuoksi, että se tarjosi selvän pesäeron 25 millimetrin polttoväliin, mutta piti objektiivin fyysisen koon edelleen varsin kohtuullisena. Ja jos pistät Batis- ja Loxia-perheen objektiivit yhteen, saat melko hyvän repertuaarin erilaisiin laajakulmaa vaativiin kohteisiin: 25mm, 21mm ja 18mm – ei hullumpaa.
Toni: 18 millimetrin polttoväli on todellakin selvä askel laajempaan kuvakulmaan. Sonyn E-bajonettiin liittyy melko laajalti jaettu käsitys, jonka mukaan sille olisi bajonetin ja sensorin välisestä lyhyestä rekisterietäisyydestä johtuen erityisen vaikeaa suunnitella korkealaatuisia laajakulmaobjektiiveja. Pystytkö kommentoimaan näitä väitteitä, ja oliko Zeissilla mitään erityisiä vaikeuksia Batis 2.8/18 objektiivin suunnitteluvaiheessa?
Michael: Kuvaisin Sonyn E-bajonettiin liittyviä haasteita toisella tapaa. Koska bajonetin rekisterietäisyys on verraten lyhyt, tyypilliset DSLR-kameroista tutut optiset konseptit eivät tarjoa kovin toimivia lähestymistapoja. Sen vuoksi optinen suunnittelu täytyy aloittaa eri tavalla ja alussa tietysti vaikea arvioida, miten hyvin valittu lähestymistapa tulee toimimaan optisen suorituskyvyn osalta. Voin sanoa, että Batis 2.8/18 kohdalla se kuitenkin toimii.
Täytyy kuitenkin todeta, että suunnitteluvaiheessa kohtasimme useita meille melko tyypillisiä haasteita. Sisäisissä keskusteluissamme päädymme usein väittelemään siitä, olisiko kokonaisuuden kannalta hyödyllistä etsiä vieläkin parempia ratkaisuja, ja Batis 2.8/18 kohdalla tilanne oli sama. Koska kaksi ensimmäistä Batis-perheen objektiivia olivat asettaneet riman melko korkealle, halusimme pitää kiinni siitä myös uusien objektiivien kohdalla – siitäkin huolimatta, että 18 millimetrin polttoväli on selvästi vaikeampi suunniteltava. Korkealla asetetut tavoitteet tekivät niiden tavoittamisen astetta vaikeammaksi.
Toni: Ensimmäisten arvioiden perusteella Batis 2.8/18 on ”yksi parhaita 18 millimetrin linssejä, mitä on ikinä suunniteltu täysikennoisille kameroille” (lainaan tässä Lloyd Chambers’sin sanoja). Tämä herättää varmasti huomiota monien maisema-, arkkitehtuuri- ja tähtikuvaajien parissa riippumatta siitä, mitä kamerajärjestelmää he käyttävät. Tämä korkea kuvanlaatu tuntuu näkyvän myös objektiivin diagrammissa, jonka mukaan se pitää sisällään useampia kaksi puolisia asfäärisiä elementtejä sekä muita erikoislasista valmistettuja elementtejä. Sikäli kun sama koskee myös Batis 2/25:sta, en voinut olla huomaamatta, että mitkään muut objektiivit Zeissin katalogissa eivät pidä sisällään yhtä kompleksisia optisia polkuja. Ovatko nämä kompleksiset rakenteet uusi innovatiinen lähestymistapa Zeissin linssivalmistuksessa vai edustavatko ne kenties tietotaitoa, joka peräisin esimerkiksi Otus-perheen suunnitteluun liittyvistä kokemuksista?
Michael: Erikoislasit ja asfääriset elementit antavat enemmän vapautta optiikan suunnittelussa. Niiden avulla voidaan korjata paremmin valon taittumista johtuvia poikkeamia ilman että päädyttäisiin naurettavan kokoisiin objektiiveihin. Batis-perheessä objektiivin fyysinen koko on tärkeä näkökulma, sillä objektiivin tulisi sopia kameran mittasuhteisiin. Päädyimme käyttämään näiden objektiivien kohdalla tavallista useampia asfäärisiä elementtejä, jotta voisimme saavuttaa tietyn kuvanlaadun pitäen samalla kuitenkin objektiivin koon järkevänä. Kävimme tästä kuitenkin pitkiä ja vaikeita sisäisiä keskusteluja, sillä asfääriset elementit vaativat valmistuksen suhteen korkeampia toleransseja, ja minkä vuoksi niiden tarjoama potentiaalinen kuvanlaadun paraneminen voidaan myös menettää valmistus- ja kokoamisvaiheessa. Jouduin tekemään paljon työtä tai oikeastaan houkuttelemaan, että sain kollegani vakuutettua peräti neljän kaksipuoleisen asfäärisen linssin käytöstä optisessa rakenteessa. Rehellisesti sanoen nukuin myös itse yöni melko huonosti ennen kuin sain ensimmäiset prototyypit käsiini – onneksi ne vastasivat tähtäämäämme kuvanlaatua.
Toni: Viimeisen kysymyksen aika, ja koska olemme keskustelleet Batis-perheestä, se koskee tietysti tulevaisuutta. Ensiksi minun täytyy kuitenkin myöntää, että Batis-perheen objektiivit ovat olleet minulle itselleni todella innostavia uutuuksia, sillä ne ovat onnistuneet kyseenalaistamaan ajatuksen, että ammattimaista kuvanlaatua voisi tavoitella vain perinteisellä DSLR-kalustolla. Batis-perheellä Zeiss on luonut kompaktin, yhtenäisen ja tinkimättömän objektiivien sarjan niille Sony Alpha-kuvaajille, jotka eivät halua sitoutua perinteiseen DSLR-konseptiin kuvaamisessaan. Tämä tietysti alleviivaa monia Sony Alpha-järjestelmään liittyviä etuja, mutta on samanaikaisesti yhteydessä myös nykyiseen peilittömien järjestelmäkameroiden muutokseen kameramarkkinoilla. Lyhyesti ilmaistuna, perinteiset kuvaamisen konseptit sekä niihin yhdistetyt käsitykset vaadittavasta kalustosta ovat liikkeessä. Mikä on sinun ennustuksesi kamerateknologian tilasta seuraavan kymmenen vuoden aikana? Vieläkö peilillisiä järjestelmäkameroista on olemassa ja minkälaiset innovaatiot odottavat meitä kulman takana?
Michael: Valitettavasti minulla ei ole kristallipalloa, josta voisi nähdä tulevaisuuteen. Sen vuoksi voin antaa vain oman henkilökohtaisen mielipiteeni ilman takeita sen oikeallisuudesta. Uskon, että suurin osa kameroista tulee olemaan peilittömiä, joskin olen sitä mieltä, että peililliseen ja peilittömään teknologiaan liittyvät tekniset määritelmät ja nimitykset tulevat katoamaan. Tämän tyyppisissä määritelmissä on mielestäni enemmän kyse kameran teknisestä kuvailusta ja vähemmän siitä, minkälaiseen käyttötarkoitukseen kamera on valmistettu tai mitä se tarjoaa käyttäjän näkökulmasta katsottuna. Saako peilittömällä kameralla automaattisesti parempia kuvia, tai onko elektronisella tai optisella etsimellä väliä jos ne tarjoavat saman suorituskyvyn? Vastaus on tietysti ei. Peilittömät järjestelmäkamerat ovat herättäneet paljon huomiota sen vuoksi, että ne ovat pitäneet sisällään lupauksen järjestelmän pienemmästä koosta. Kamerarunkojen osalta se pitääkin paikkansa, mutta valitettavasti objektiivien on edelleen perustuttava samoihin fysiikan lakeihin. Sikäli kun kysymys on järjestelmän kokonaiskoosta, sitä ei mielestäni tule lähestyä peilillisiin tai peilittömiin kameroihin liittyvänä kysymyksenä, vaan kyse on pikemminkin kuvaajan tavoitteista. Korkeista kuvanlaadullisista vaatimuksista seuraa suuri fyysinen koko, minkä vuoksi myös parasta kuvanlaatua tarjoavat peilittömät järjestelmät lähestyvät kooltaan tämän päivän DSLR-järjestelmiä. Jos ensisijaisena tavoitteena on kuitenkin järjestelmän pienempi koko, tämä voidaan peilittömällä kamerajärjestelmällä saavuttaa.
– Toni Ahvenainen
